perjantai 11. kesäkuuta 2010
perjantai 21. toukokuuta 2010
Harjoittelu tekee mestarin...
toivottavasti joskus!
Harjoittelin tänään kuvaamaan tuolla "uudella" kameralla. Harmittaa hirmuisesti, ettei vain ole AIKAA opetella kameran hienoja niksejä ja kuvata tarpeeksi, että oppisin kuvaamaan kauniisti ja nätisti. Photoshoppauksen niksejäkään en tunne, eli olen vielä aivan lähtöviivoilla. Mutta ehkä joskus...
Tässä muutama otos tältä päivältä:




Harjoittelin tänään kuvaamaan tuolla "uudella" kameralla. Harmittaa hirmuisesti, ettei vain ole AIKAA opetella kameran hienoja niksejä ja kuvata tarpeeksi, että oppisin kuvaamaan kauniisti ja nätisti. Photoshoppauksen niksejäkään en tunne, eli olen vielä aivan lähtöviivoilla. Mutta ehkä joskus...
Tässä muutama otos tältä päivältä:
keskiviikko 19. toukokuuta 2010
Tähtisilmät...
Katselimme miehen kanssa yksi ilta Plantagenin mainosta ja päätimme, että nyt meillekin tulee kesäkukkia. Olemme vältelleet niitä tähän asti sen takia, että kaksi edellistä kesää Peppi on ollut pienen pieni ja nukkunut ulkona rattaissa ja olen pelännyt että itikkaverkosta huolimatta joku pörriäinen eksyy vaunuun. Mutta nyt päätimme, että tänä kesänä niitä tulee.
Aamulla kun kello näytti puoli yhdeksän, pakkasin lapset autoon ja ajoimme kukkakauppaan. Ja valitsimme Pepin kanssa yhdessä kesäkukiksemme kauniit Tähtisilmät.
Aamulla kun kello näytti puoli yhdeksän, pakkasin lapset autoon ja ajoimme kukkakauppaan. Ja valitsimme Pepin kanssa yhdessä kesäkukiksemme kauniit Tähtisilmät.
Ja Peppi nautti, kun sai pikkuhoususilleen istuttaa äitin kanssa kukat parvekelaatikkoon ja vielä sen jälkeen omalla kastelukannulla kastella kukat. Oma apurini.


Ohto-peikkoselle tulee varmaankin hampaita. Hankaa Hymykukalla ikeniään, kuolaa ja hymisee omaa hyrinäänsä.
Olen niin iloinen, miten hyvin Ohto (ja Peppikin) pärjäilee isin kanssa kaikki illat, kun minä olen kesäteatterilla harkoissa.
Ohto-peikkoselle tulee varmaankin hampaita. Hankaa Hymykukalla ikeniään, kuolaa ja hymisee omaa hyrinäänsä.
Olen niin iloinen, miten hyvin Ohto (ja Peppikin) pärjäilee isin kanssa kaikki illat, kun minä olen kesäteatterilla harkoissa.
torstai 13. toukokuuta 2010
Kuin enkelin siivet...
Olen talvi ihminen, henkeen ja vereen. Kesä on minulle vain pakollinen paha ja kuumuus. Mutta jotenkin eilen, kun mittari näytti auringossa + 23 astetta tuntuikin kivalle että kesä tulee. Pepille ei tarvinnut laittaa päälle kuin tunika ja sukkahousut. Ulos lähteminen tuntui kivalta! Eikä pelkältä uhma-huudolta ja kiukuttelulta. Minulta ei palanut pinna :)
Pyysin eilis-aamuna oman mummuni, Pepin isomummun meille ulkoilemaan lasten kanssa. Kun meillä on mennyt kaksi viikkoa sellaisessa sumussa, etten olisi uskonutkaan. Kesäteatteri-harjoitukset vie voimani ja yritän nekin vähät mitä jäljelle jää ohjata lapsiin.
Meillä oli kahden viikon pyykit pesemättä, lastenlelut keräämättä monelta päivältä ja jokainen paikka vain pursusi tavaraa, kun ne oli vain jätetty lojumaan, eikä viety paikalleen. Joten mummu tuli lasten kanssa ulkoilemaan 9-11 ja minä sain siivottua kaikki nämä "törky-kasat" pois. Ihanaa.
Peppi tuli ulkoa sisälle ja huomasi siivotun huoneensa ja Muumit matkalaukussa. "Minne matkalle Muumit on lähdössä? Eihän ne ota Haisulia mukaan?" Sanoin etteivät muumit olleet mihinkään lähdössä, ainakaan tänään. "Mutta minä en uskalla mennä huoneeseeni, kun tuo Haisuli on tuossa!" :)

Meidän pienen pienellä takapihalla kasvaa pieni koivu. Syksyllä haravoidessa tuntui että miten noin pienestä puusta voi tulla niin paljon lehtiä. Mutta nyt kun puu vasta kasvattaa lehtiään, kuin pieniä enkelinsiipiä, niin se näyttää niin kesäiseltä ja ihanalta.
Kaksi otosta, joiden välissä on kulunut vain 12 tuntia. Ylemmässä vain pienen pienet silmut ja alemmassa jo melkein lehdet :)


Ja meidän pieni ilo-pillerikin päätti herätä kesken äitin koivu-kuvailun ulkoa ja näin hän minulle hymysteli.
Pyysin eilis-aamuna oman mummuni, Pepin isomummun meille ulkoilemaan lasten kanssa. Kun meillä on mennyt kaksi viikkoa sellaisessa sumussa, etten olisi uskonutkaan. Kesäteatteri-harjoitukset vie voimani ja yritän nekin vähät mitä jäljelle jää ohjata lapsiin.
Meillä oli kahden viikon pyykit pesemättä, lastenlelut keräämättä monelta päivältä ja jokainen paikka vain pursusi tavaraa, kun ne oli vain jätetty lojumaan, eikä viety paikalleen. Joten mummu tuli lasten kanssa ulkoilemaan 9-11 ja minä sain siivottua kaikki nämä "törky-kasat" pois. Ihanaa.
Peppi tuli ulkoa sisälle ja huomasi siivotun huoneensa ja Muumit matkalaukussa. "Minne matkalle Muumit on lähdössä? Eihän ne ota Haisulia mukaan?" Sanoin etteivät muumit olleet mihinkään lähdössä, ainakaan tänään. "Mutta minä en uskalla mennä huoneeseeni, kun tuo Haisuli on tuossa!" :)
Meidän pienen pienellä takapihalla kasvaa pieni koivu. Syksyllä haravoidessa tuntui että miten noin pienestä puusta voi tulla niin paljon lehtiä. Mutta nyt kun puu vasta kasvattaa lehtiään, kuin pieniä enkelinsiipiä, niin se näyttää niin kesäiseltä ja ihanalta.
Kaksi otosta, joiden välissä on kulunut vain 12 tuntia. Ylemmässä vain pienen pienet silmut ja alemmassa jo melkein lehdet :)
Ja meidän pieni ilo-pillerikin päätti herätä kesken äitin koivu-kuvailun ulkoa ja näin hän minulle hymysteli.
keskiviikko 28. huhtikuuta 2010
Aikojen alkuun..
On sattunut ja tapahtunut sinä aikana kun en ole ollut täällä. On syntynyt Ohto-vauva, Peppi-neidistä on tullut jo 2 vuotias isosisko ja äiti aloittaa pian kesäteatterissa.




Peppi on ihana ja hurmaava neiti. Neiti, sanan varsinaisessa merkityksessä. Joka aamu pitää laittaa tukka Peppi-saparoille, aamulla tehdään leikkihellalla kurpitsakeittoa ja silitetään pienellä silitysraudalla nukenvaatteita. Päiväunien jälkeen ulkona leikitään hiekkalaatikolla ravintolaa, jossa tarjoillaan kilpikonnaa.



Ohto taas on ihana ja suloinen pikkuveli. Hymyilee ja nauraa, vaikka masua bataatti väänteleekin. Ikää on jo 4,5 kk. Bataatti pitää miehen oikeilla kasvukäyrillä ja hyvä niin.

Äitillä on hirmuinen hoppu oppia näytelmän käsikirjoitus ja roolikaan ei ole ihan pienimmästä päästä ;) Myös maitoa pitäisi pakkaseen saada. Eikä ainakaan stressiä yhtään helpota se, että Markus-isillä alkaa iltavuorot juuri tänään ja jatkuu koko kesäteatteri-kauden.
Mutta kaikesta huolimatta, lupaan ja vannon, että alan päivittämään tätä pikkuisen tiheämmin :)
Peppi on ihana ja hurmaava neiti. Neiti, sanan varsinaisessa merkityksessä. Joka aamu pitää laittaa tukka Peppi-saparoille, aamulla tehdään leikkihellalla kurpitsakeittoa ja silitetään pienellä silitysraudalla nukenvaatteita. Päiväunien jälkeen ulkona leikitään hiekkalaatikolla ravintolaa, jossa tarjoillaan kilpikonnaa.
Ohto taas on ihana ja suloinen pikkuveli. Hymyilee ja nauraa, vaikka masua bataatti väänteleekin. Ikää on jo 4,5 kk. Bataatti pitää miehen oikeilla kasvukäyrillä ja hyvä niin.
Äitillä on hirmuinen hoppu oppia näytelmän käsikirjoitus ja roolikaan ei ole ihan pienimmästä päästä ;) Myös maitoa pitäisi pakkaseen saada. Eikä ainakaan stressiä yhtään helpota se, että Markus-isillä alkaa iltavuorot juuri tänään ja jatkuu koko kesäteatteri-kauden.
Mutta kaikesta huolimatta, lupaan ja vannon, että alan päivittämään tätä pikkuisen tiheämmin :)
keskiviikko 4. maaliskuuta 2009
Kirpparilöytöjä...
Kuten tuttuni tietävätkin, olen kova kirpparikävijä :)
Hih. Saatan käydä joka päivä kirpparilla ja voin sanoa että melkein aina on kainalossa jotain kotia vietävää.
(Markus sanoisi: Ja sen näkee!)
Mutta tässä viimeisimpiä löydöksiä:
Hih. Saatan käydä joka päivä kirpparilla ja voin sanoa että melkein aina on kainalossa jotain kotia vietävää.
(Markus sanoisi: Ja sen näkee!)
Mutta tässä viimeisimpiä löydöksiä:
Niiskuneiti-pehmo 1 euroa
Löysin myös Muumi-uimapuvun eurolla, mutta koska kävimme eilen uimassa, niin puku odottaa pesua pyykkikorissa :)
torstai 26. helmikuuta 2009
Ulkokuvia..
Kamerani meni rikki. Aivan rikki. Salama ei toimi ja koko kamera surisee kummalisesti. Kyllä sillä kuvia voi ottaa, mutta vain todella kirkkaassa valossa.
Tuula-isomummun luona on maailman parasta vispipuuroa ja ihanista ihanimmat ulkoilukaverit <3
Ensin kiipeämme Ellin kanssa mäen puoliväliin...

Tuula-isomummun luona on maailman parasta vispipuuroa ja ihanista ihanimmat ulkoilukaverit <3
Ensin kiipeämme Ellin kanssa mäen puoliväliin...
Sitten pyllähdämme alas, poseeraamme :)
Ja Peppi haluaisi viidennenkymmenennen kerran saman alusta..
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)