keskiviikko 20. lokakuuta 2010

Palapelien uusi tuleminen...


Peppi on aina pitänyt kovasti palapeleistä. Kesän aikana emme kaivaneetkaan palapelejä kaapista, koska muuta puuhaa oli niin paljon, mutta nyt kun syksysateet tulivat, muistui tuo meidän monen kymmenen palapelin jemma. Mutta kuinkas kävikään, taito oli unohtunut kesän aikana..







Mutta kuten Peppi sanoisi "Onneksi huomenna on uusi päivä!" ja aikaa harjoitella taitoa uudestaan.



Mitä syntyy kun kaupasta kotiin tuodaan paketti villiriisiä, 5 kg bataattia, 2 kg perunaa, 3 kg porkkanaa, 0,6 kg kananfileepihvejä, persiljaa, ruohosipulia ja pikkuisen rakettispagettia?




Ja Ohton kummisetä vielä kävi avustamassa hirvenkaadossa, joten noin 0,5 kg laitoimme hirvenlihaakin. Eli puoleen kasviksia hirveä ja toiseen puoleen kanaa.


Vastaus, hirmuinen määrä likaisia kattiloita ja pakkasen täydeltä ruokaa Ohtolle.

keskiviikko 22. syyskuuta 2010

Naapurissa


















Kävimme kesällä myös naapurissa. Menimme suoraan Muumimaailmasta Helsinkiin ja sieltä Tallinnaan, jossa olimme neljä yötä. Ja todellakin kauemminkin olisi voitu olla, on siellä niin paljon nähtävää.

Olimme pää-asiassa kylpylöimässä, koska pienet ihmiset rakastavat uimista ja sukeltamista ja siihen tuo Tallink Spa oli mitä parhain paikka. Kävimme myös ostoksilla ja ihanassa Tallinnan eläintarhassa. Osalla eläimistä oli hirmuisen ahtaat ja ankeat häkit, mutta eläintarha on saanut rahoitusta Eu:lta ja sinne valmistuikin hirmuisen isoja ja hulppeita häkkejä. Hirmuisesti ei kuvia reissusta löydy, koska akku loppui matkalla kesken kaiken.

Voihan kesä




















Käväisimme kesällä Muumimaailmassa. Taas. Kävimme siellä myös edelliskesänä. Peppi rakastui tuolloin Drontti Edvardiin ja muisteli koko pitkän talven, kuinka Muumimamma silitti hänen kättään.

Vuodessa Peppi oli reipastunut hurjasti ja uskalsi lähteäkin Pikku Myyn "Kuka pelkää Mörköä?" -leikkiin mukaan, sekä uskalsi halata Muumipeikkoa ja Muumimammaa. Meillä oli kahden päivän rannekkeet ja saimme molemmat päivät kulumaan kuin leikiten.

Puistossa...



Minä r-a-k-a-s-t-a-n syksyä. Viileitä, kirpakoita, kuulaita päiviä, jolloin minusta tuntuu kuin elämä olisi täydellistä. Niinä päivinä olemme käyneet puistossa, tai käyminen on liian lyhyt ilmaus. Olemme oleilleet puistossa. Sadepäivinä olemmekin jääneet hyvällä omalla tunnolla sisälle, maalaamaan vesiväreillä tai opettelemaan uusia lauluja.
(Kuvat kylläkin loppukesältä, jolloin oli vielä sandali-kelit)

keskiviikko 30. kesäkuuta 2010

Juhannusta ja ravintola-illallisia...




Juhannusta ja muuta kivaa. Peppi on innostunut leikkimään kovasti kotia ja ravintolaa. Kattaa kauniisti liinan päälle meille astiat ja sitten meidän pitää istua joko tyynyn päälle tai lautasen (?) päälle ruokailemaan. Ja musiikki soi hiljaa taustalla.

Olemmekin pyrkineet käymään muutaman viikon välein ulkona syömässä lasten kanssa, jotta hän oppisi "käyttäytymään" kauniisti. Paikallaan hän pysyy, mutta juttua tulee. Kiinalaisessa ravintolassa Peppi tykkää valtavasti hapanimelä-kanasta :)



Kesäteatterista ollut jo huimat 2 vapaapäivää Juhannuksen jälkeen, joten olemme ehtineet käydä keinumassa, alennusmyynneissä ja kirpparille, mutta niistä lisää myöhemmin.


Isänsä poika, piimää ja pontikkaa :D
Löydettiin kirpparilta 0,50 €:lla iso rasiallinen taululiituja ja niitä nyt päivittäin tuhoamme tuohon etupihan asfaltille :)

maanantai 14. kesäkuuta 2010

Kirpparia ja uusia ystäviä...


Kävimme tänä aamuna kirpparilla Pepin kanssa. Olen luvannut hänelle pienen rasian Muumi-rusinoita mukaan, jos hän on kiltisti ja istuu kärryssä. Ja tämä on toiminut! Sillä 2-vuotiaan uhma ja kiukku ovat vertaansa vailla, jos Peppi sen pään ottaa, eikä kuuntele vähäänkään. Ohto on vielä ihanan "helppo" sillä nytkin nukkui kirpputorireissun ajan :)

Ja tokihan tein löytöjä, alla kuvia:

(kuvissa siis tämän päivän löydöt + viime viikon löydöt :))


Muuten päivä oli ihana.

Minulla oli kesäteatterista vapaapäivä ja olimme koko perhe ulkoilemassa 3 tuntia kun Markus pääsi töistä. Peppi löysi viereisen talon pihasta uusia kavereita, joille ylpeänä esitteli potkupyöräänsä. Ja antoi hieman lapsien kokeillakin "minun ikiomaa"nsa :)

Mutta nukkumaan meneminen, miten se voi olla Pepille niin vaikeaa. Onneksi tiedän että kohtalotovereita ei tarvitse hakea kovinkaan kaukaa ;)

Hauskaa alkanutta viikkoa!